EXCIPIO

____________________

Tämä lauma on laumoista nuorin, mutta historia on varsin värikäs. Kymmenisen vuotta sitten nuori uros, Queies, tahtoi elää rauhassa. Koska hänen oma laumansa oli sotaisa ja riidanhaluinen jätti hän tämän lauman ja perusti oman lauman, jonka nimeksi hän antoi Excipio. Tämä meinasi pelastusta, ja tarkoitus oli tarjota rauhaisa asuinpaikka susille, joilla ei ollut muuta paikkaa.

Näin kaikki alkoi. Queies otti laumaansa kaikenlaisia susia, vahvoja ja heikkoja, nuoria ja vanhoja. Mutta kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan. Queies sai kaksi pentua, Caritas ja Spes. Sisaruksista vanhempi, Spes, valittiin Queiesin seuraajaksi. Caritas oli mustasukkainen veljelleen, joka myöhemmin katosi mysteerisesti.

Näin Caritas sai vallan. Queiesin kuoltua syntyi vallankumous, jossa Caritas syöstiin vallasta ja karkotettiin laumasta. Uutta johtajaa ei kukaan kuitenkaan osannut valita.

Vuoden lauma eli ilman johtajaa, kunnes Spes palasi ja kertoi koko tarinan. Caritas oli heittänyt hänet koskeen, joka oli vienyt hänet kauas laumasta, eikä takaisin tuleminen ollut helppoa.

Niimpä Spes johti kunniakkaasti laumaa puoli vuotta, mutta mitä hän ei tiennyt, oli että toinen vallankumous odotti.

Dolor -niminen uros tahtoi vallan itselleen. Hän levitti kaikenlaisia huhuja Spesistä ja sai yhä enemmän susia puolelleen. Silloin hän kaappasi vallan Spesiltä ja lupasi johtaa laumaa kunniakkaasti.

Sekä Dolor, että Spes saivat pentuja. Dolor pojan nimeltään Bellum ja Spes tytön nimeltään Victoria. Victoria tahtoi johtajuuden itselleen, sillä hänelle se todellisuudessa kuuluikin, mutta tavatessaan Bellum ja Victoria rakastuivat toisiinsa välittömästi.

Yhdessä Victoria ja Bellum johtivat laumaa muutamia vuosia ja saivat pentuja, joista joku perisi johtajuuden.

Lauman vaikeudet olivat jo tulossa, sillä metsä alkoi lakastua. Lauma liikkui päinvastaiseen suuntaan rehevämmille metsille, mutta lakastuvat puut seurasivat heitä.

Loppujen lopuksi oli lauma rannalla ja ainut tie pois näytti olevan polku merelle. Sinne he menivätkin ja heidän kadottua näkyvistä palasi metsä entiselleen.

Uusin johtaja johdatti heidät keskelle rehevää ja kaunista saarta, mutta saari ei ollutkaan autio, vaan siellä oli muitakin laumoja. Ja kun johtajat eivät päässeet saaren johtajuudesta yhteiseen päätökseen, johti se luonnollisesti sotaan.

Tietä ulos ei enää löytynyt ja sota syttyi.